Tuesday, March 29, 2011

Kevät ja Olhava 25-27.3


Viikonloppuna vihdoin pääsin Olhavalle. Mukavaa rentoutumista luku-urakan keskellä. Perjantaina lounaan jälkeen Teppo tuli hakemaan. Noukittiin loput kyytiläiset mukaan ja mersun tähti kohti olhavaa.Päästiin perille ja käveltiin kodalle joka olikin jo mukavan lämmin ja kotoisa nuotion palaessa tulisijasssa. Antti oli tullut jo aikaisemmin päivällä. Matkaan lähdettiin Turusta klo 14 ja perille päästiin joskus seitsemän aikaan.

Lähdin heti iltakiipeilylle ja kapusin laatalta Ukkosenjohdattimen iltajumpaksi. Mahtavaa kiivetä yksin pimenevässä illassa tähtien syttyessä taivaalle. Vain otsalamppu rajaa alueen josta tarvitsee välittää. Lammen jää paukahteli todella villisti kovenevassa pakkasessa. Kerrassaan mahtava kokemus.

Antti lähetti Alppitorven

Seuraavana päivänä heräsin puoli seitsemältä laitoin tulet lammittämään yön aikana kylmennyttä kotaa. Muutkin heräilivät pikkuhiljaa, syötiin aamupalaa ja lähdettiin hommiin. Me suunnattiin Antin ja Tepon kanssa laatalle. Ilma oli pilvipoutainen mutta kylmä. Aluksi kiivettiin Alppitorvi kolmestaan ja sen jälkeen Teppo kävi seikkailemassa parit jääpätkät jotka oli myodostuneet vasemmanpuoleisille sektoreille. Me kiivettiin Antin kanssa Tuohitorvi. Hienoa kiipeilyä kovat kengät jalassa ja hanskat kädessä.


Iltapäivällä oli aika Seikkailukiipeilyn. Kiipesin linjat jotka teppo oli aikaisemmin päivällä kiivennyt. Toinen oli hieno lumikuluaari jonka keskellä oli kolmisen metriä pitkä pystysuora kruxi, ja toinen mukava jääpätkä.


Kävellessäni takaisin laatalle pilvet repesivät ja aurinko alkoi paahtamaan. Nopeasti kivikengät jalkaan ja pääsin kiipeämään Salaman. Aivan helvetin mahtava fiilis.

Minä Salaman kimpussa

Sää muuttui hetkessä ja alkoi armoton lumisade. Siirryimme mixtakiipeilyn pariin jossa loppureissu sitten vierähtikin. Lähiympäristön mahtavat korkeuserot asettavat mahtavat puitteet mixtakiipeilylle talviseen aikaan.

Vain puoli tuntia aikaisemmin kiipesin lämpimällä laatalla salamaa mutta sitten sää muuttui.

Muutamat nousut myöhemmin oli aika siirtyä illan viettoon kodalle. Paljon ruokaa ja rommikaakaota ja sen jälkeen nukkumaan.


Aamulla herätys ja aamupala. Oli aika pakata kamat kasaan ja kiivettiin vielä muutamat mahtavat mixtareitit. Kolmen päivän kiipeily ja raskaan repun kantaminen alkoi tuntua reisissä ja hartioissa kun tallusteltiin iltapäivällä kohti parkkipaikaa. Mahtava viikonloppu!

Monday, March 14, 2011

Kevään ekat kiipeilyt

Muutamia kuvia eilisiltä kiipeilyiltä riskeläisvuoressa! Aurinko paistoi ja lämmintä oli! Mahtavaa päästä ulos kiipeilemään pitkän kylmän talven jälkeen!








Kuvat: Lauri Tuominen

Thursday, March 10, 2011

Treeni


Taas on aikaa kulunut siitä kun sain jotain aikaiseksi tänne. No eipä tuo haittane.
Viime viikot on kulkeneet aika peruskaavalla. Päivisin töissä, illalla valmennuskurssilla. Viikonloppuna on päässyt jonkin verran myös kiipeemään ja sit tietysti joinain iltoina lenkkeilemään ja Boulderille.

Parin viikon päästä on reissu olhavalle ja pääsiäisen tienoilla on ahvenanmaanreissua tiedossa. Tässä talviaikaan oon koittanut pitää kuntoa yllä hiihtämällä ja lenkkeilemällä. Muutamaan otteeseen oon myös käynyt mäessä tekemässä intervallitreenejä. Parantaa hapenottokykyä hulluna --> helpompi elää:) Eli mäkitreeni tarkoittaa laskettelurinteen juoksemista/kävelemistä ylös alas. Tahti on sellainen ettei ihan oksenna :) Sopivaksi oon katsonut n. 600m vertikaalinousua / reenikerta, eli tasangolla kun ollaan niin 60m x 10.

Ensi kesää, ja miksei nyt kevättäkin, ajatellen oon alkanu kiipeemään hapotuspoikkaria boulderilla. Sitä noin pari kertaa viikossa. Kädet saa paljon paremmin hapoille kiipeämällä poikkaria boulderilla kun köydellä palatsilla. Koko ajan on liikkeessä ja periaatteessa voi kiivetä niin pitkään kunnes kuukahtaa. Väliin voi aina linkittää jonkun vähän vaikemman boulderin ja sit taas levätä helpommilla otteilla.

Tulevaisuudessa pitäis alkaa pidentämään treeniaikoja ja tehdä koko päivän suorituksia. Aina välillä oon koittanutkin tehdä vahan pitempää suoritusta ja pääasiahan että tekee koko ajan täysillä. Kuka tahansa pystyy vaikka hiihtämään 5 tuntia putkeen, mutta kun koko ajan vetää kohtalaisen täysillä ilman taukoja ni jo alkaa tuntumaan, tai sitten oon vaan paskassa kunnossa. Alppien reissua ajatellen koko päivän raskaat suoritukset, miksei parinkin päivän, tekis hyvää. Sopiva reeni ois esimerkiksi pikakävely Kuhankuonolle, joku 40km suunta, ja takaisin niin vikkelään kun pääsee. Aika tasamaatahan se on, mut minkäs teet. Ei täällä tasangolla parempaan pysty.

Toinen pakollinen reeni on repun kanssa mäkikävely + kiipeily: Reppuun n 15 kg. painoa ja mäkeen. Taaskin samainen hirvensalon nyppylä eli 60m. vertikaalia kerta. Tavoite olis et sen vetäis 20 kertaa ja sitten palatsille pikapikaa vetämään 20 x 15m köydellä. Viime kesänä tehtiin Laurin kanssa muutama tuollainen reeni, tosin hieman pienemmillä määrillä, ja lofooteilla aproachit meni todella kevyesti. Tehokasta. Suosittelen!

Kevät menee mahdottoman nopeesti ja kesä tulee. Odotan todella paljon matkaa Chamonixiin. Siellä on niin paljon kiivettävää ja niin paljon reittejä joita olen kuumotellut aikaisemmilla reissuilla. Nyt tuntuu et ekaa kertaa vois olla sellanen kesä et ois tarpeeksi hyvässä kunnossa. Treenimotivaatiostahan se vaan on kiinni ja tietysti siitä että kaikki menee nappiin eikä tuu mitään keuhkotauteja tms.

Nyt kuitenkin täytyy lähtee oppimaan biologian saloja!