Wednesday, April 24, 2013

Valintoja valintoja

 
 
"Nuorena pitääkin matkustaa ja toteuttaa itseään", osastonhoitaja sanoo kun ilmoitan että aion lopettaa duunin kesäkuun puolessa välissä ja lähteä Norjaan. Ajattelen että tämähän kävikin helposti.

Olen viime syksystä asti miettinyt jotain tämänsuuntaista ratkaisua. Tavallaan niinkuin irtaantua koko systeemistä vähäksi aikaa ja lähteä etsiskelemään jotain. Vanhat luokkakaverit tekevät uraa, ajavat audeilla ja kuluttavat itseään uuvuksiin työnteolla. Mua ei nyt kiinnosta työnteko. Mä haluun kiivetä ja nyt on siihen mahdollisuus. Teen valintoja.  Annoin asunnon pois, lopetan duunin ja ostin pakettiauton jolla pääsee minne vaan.

Tavallaan välillä kauhistuttaa hypätä tyhjän päälle. Tai mitä hittoa....sairaanhoitajille löytyy kyllä töitä, paljon. Tilaisuus pitää käyttää hyödykseen. Töitä ehtii tekemään sitten joskus myöhemmin. Luultavasti kuitenkin ne fiilikset joita joskus mietin vanhustentalon kiikkutuolissa, jos muisti pelittää, on just nää seikkailut ja kiipeilyt. Luulisin että niitä on sitten ihan siistii miettiä.
 
Ostin pakettiauton edellisen duunin kesälomarahoilla. Ihka oma paku, oma mersu, johtotähti, turkoosin värinen johtotähti jossa tulen viettämään seuraavan vuoden aikana monen monta yötä. Sinne mahtuu tavaraa ja bivittämään hyvin. Todella kelpo kiipeilypaku. Siihen kun vielä nikkaroi laverin taakse, ostaa kaasulieden ja muutaman muovilaatikon johon saa kamat. Hitto, sillä on siistii matkailla.
 
Annan asunnon pois. Turha maksaa vuokraa jos en edes aio asunnossa olla. Täytyy myöntää että täysin vaille asuntoa en jää ja suurimmat omistamani kamat saan säilytykseen porukoiden autotalliin. Mun asuntona on kesäkuun puolesta välistä lähtien mun auto. Ja se liikkuu siisteihin kiipeilypaikkoihin. Sellaisiin joista olen aina unelmoinut. Sellaisiin joissa olen jo kiivennytkin mutta haluan kiivetä lisää. Keitän aamukahvit jäämeren rannalla katsellen täydellisiä graniittipilareita joita pari tuntia myöhemmin kiipeän ylös aivan hulluissa fiiliksissä. Hymyilyttää jo pelkkä ajattelukin.



Kuusi viikkoa Norjassa! Se on jo ihan ok aika. Siinä voi jo jotain tehdäkin. Voi saada jotain aikaan. Stetind, Storpillaren, Presten, Baugen ja Stora Blåmannen ovat paikannimiä jotka jostain syystä pyörii varsin vahvasti mielessä tällä hetkellä. Hienoja töppyröitä.

Lähden kesäkuun puolessa välissä Norjaan. Ensin, on kuitenkin pari viikkoa lomaa töistä. Ensi viikko Bohuslänissä. Hienoa päästä onsaittaamaan kaikkia hienoja reittejä joita sielä kuulemma on. Tai siis onsaitti on aina yritys, eikä mitenkään lähtökohtaisesti onnistunut suoritus, mutta joka tapauksessa aivan hiton mahtavaa. Toivottavasti jokunen linja menee ylöskin. En oo koskaan sielä aikasemmin käynyt.  Idyllinen Ruotsalainen maalaismaisema boostattuna 50 metrisillä kallioilla näyttää ainakin kuvista katsottuna ihan kelpo kiipeilypaikalta.

1 comment:

Unknown said...

Hienoa Matti. Arvostan.