Thursday, June 7, 2018

Palauttelua ennen seuraava koitosta ja mihin tällä kaikella tähdätään

Olihan se rankkaa :)
Nyt on melkein pari viikkoa kulunut Karhunkierroksen koitoksesta ja tänään oli oikeastaan ensimmäinen päivä, kun tuntui siltä että keho alkaa olemaan jokseenkin palautunut. Viime viikko meni lepäillessä ja uudelleen kävelemään oppiessa. Perjantaina lähdin porukkalenkille. Jonkin matkaa jaksoi juosta, kunnes jalat alkoivat ilmoittelemaan, että toppuuttelehan nyt... vielä ei olla palauduttu. Illalla olikin melko kauhea olo. 
Heti kisan jälkeen nukuin pari yötä  hieman huonommin ja oikeastaan vasta viikonloppuna stressitila tavallaan purkaantui ja väsymys iski.
Kolme päivää mökillä, 12 tunnin yöunet joka yö ja kevyt urheilu sysäsivät palautumista eteenpäin ja nyt alkaa tuntumaan kropassa melko normaalilta. 
Otan vielä varoiksi tämän viikon melko kevyellä ja ensi viikolla alkaa sitten kolmen viikon tehosetti ennen Ylläs-Pallas-Hettaa. Ihmeitä tuossa kolmessa viikossa ei ehdi tekemään. Jos saisi vähän vertikaalimetrejä alle ja pari pidempää lenkkiä niin sitten olen totaalisen valmis starttiviivalle.

Nyt vasta alkaa kehossa tuntumaan, miten hyvää tuollaisen yli vuorokauden mittaisen liikuntasuoritteen tekeminen saa aikaan. Vaikka matka oli raskas, koko ajan maaliviivan ylitettyäni on ollut sellainen fiilis, että tätä lisää. Tuntuu että elimistön stressitasot on olemattomat ja elimistö toimii paremmin kuin pitkään aikaan. Ruoka maistuu, unta riittää ja vireystaso on omaa luokkaansa. Kait tuollainen elimistön voimavarojen totaalityhjennys on ihan hyvä keino laittaa elimistö niin psyykkiseltä ja fyysiseltä osalta kuntoon kuntoon, suosittelen!

Nyt tosiaan on kolmisen viikkoa hyvää aikaa treenata Pallakselle. Kisa tulee olemaan hieman lyhyempi kuin Rukalla. Toisaalta nousua tulee noin 700 metriä enemmän ja tässä mäkiä on tasaisesti koko matkan varrella lukuunottamatta lopun tiepätkää. Huomiollepantavaa on että nousut on melkolailla, lukuunottamatta paria poikkeusta, loivia ja jopa juostavia jos virtaa riittää. Myös alamäet ovat monessa kohtaa mukavan loivia ja juostavia jos jalka nousee. Lähden samalla taktiikalla liikenteeseen kuin Rukalla, eli ensimmäiset 75 kilometriä rauhassa Pallaksen huoltoon ja sen jälkeen juostaan maaliin vajaa 60 kilometriä sen verran mitä jaloista irtoaa. 

Treenin kannalta ajattelin ensiviikolla panostaa mäkitreeniin ja rauhassa koittaa kerätä vähän verttitonneja. Viikonloppuna pari pitkistä. Seuraavalla viikolla onkin juhannus, joten ainakin viikonloppuna voisin vetää hyvä back to backin Kustavissa ja alkuviikosta verttiä. Kolmannella viikolla alankin jo hieman himmailemaan mutta alkuviikosta voisi muutaman lyhyemmän treenin vetäistä. Loma alkaa perjantaina ja viikonloppuna pääsen Kolille vetämään yhden täsmätreenin. Ajattelin mahdollisesti juosta vaikkapa Herajärven eteläpään lenkin jossa on hyvää korkeuseroa. 
Siitä eteenpäin onkin sitten palauttelua Pallakselle lomailun merkeissä.

Tämän kauden tavoitteeksi, voi nyt karhunkierroksen jälkeen paljastaa pisteiden keräämisen maailman legendaarisimmalle polku-ultralle. Ja sehän on Ultra Trail Du Mont Blanc eli UTMB, joka juostaa vuosittain lähtöpaikkanaan Chamonix. UTMB:llä on mulle erityinen merkitys. Ensimmäisen kerran kun saavuin Chamonixiin joskus 15 vuotta sitten, kuulin tästä kisasta ja silloin se vaikutti niin järjettömän kovalta suoritukselta etten pystynyt edes käsittämään, miten joku voi tuollaisen matkan taivaltaa. Viellä pari vuotta sitten, tai oikeastaan viime vuonnakin, tuollaisen matkan juokseminen oli jotenkin utopistista. 
Nyt, vaikka matka edelleen tuntuu käsittämättömän pitkältä, 168 kilometrillään ja kymmenellä verttikilsallaan, on se jotenkin käsityskyvyn piirissä. Siihen kisaan pääseminen yksi suurimmista unelmista joita voin kuvitella tällä hetkellä. Oikea superunelma!  

Päästäkseen kisaan, täytyy kahden vuoden aikana kerätä vähintään 15 pistettä, enintään kolmesta kisasta. Jokainen isompi kisamatka on pisteytetty tietyillä polkujuoksun kattojärjestön määrittämillä pisteillä. Esimerkiksi karhunkierroksesta sai 6 pojoa plakkariin. Pallakselta saan tilille 5 pistettä, mikäli pääsen maaliin. Syksylle on ohjelmoitu vielä yksi kisa. Lokakuun puolivälissä juostaan Italiassa,
Milanon pohjoispuolella Ultra Trail Lago d´Orta, jossa osallistun 120 kilometrin taipaleelle. Sieltä saa maaliin päästessään 6 pistettä. 
17 pisteelläni voin osallistua loppusyksyn UTMB arvontaan. Mikäli onni potkii, saan paikan ja pääsen kisaan. Mikäli onni ei potki, joudun ensi vuonna osallistumaan uudelleen arvontaan. Pitäkää peukkuja :)

Vaikka tänä kisakautena kisoja on vain kolme on matkaa juostavana yli 400 kilometriä ja vertikaalinousuakin kertyy liki 15 kilsaa, mikä on aikamoisen suuri määrä tällaiselle tasangolla elävälle ultranoviisille. Tällä hetkellä kaikki näyttää kuitenkin valoisalle sen suhteen, että tavoite ei missään tapauksessa ole mitenkään utopistinen. Tämän kesän työmäärä on suuri mutta tavoiteltava palkinto on ehdottomasti sen arvoinen. 

Nähdään poluilla! 

No comments: