Polkujuoksua Nuuksiossa

Tää kesä on mennyt juostessa. Niinhän se toisaalta oli tarkoituskin. Alkuvuodesta mietin kesän kisaohjelmaa. Silloin 5 vähintään maratonia ei kuulostanut ollenkaan liian rankalta kesäohjelmalta. Maraton per kuukausi. Eiköhän siinä ehdi palautumaan... Nyt neljä noista kisoista on takana ja täytyy todeta että eihän sitä oikeen ehdi. Tai palautuminen sujuu ihan ok, mutta kaikki ylimääräinen treenaaminen jää kyllä vähemmälle. Pyhästä palautuminen meni ihan ok ja sain juostua muutamia ihan hyviä lenkkejä alle. Muutenkin valmistautuminen meni hyvin ja hyvillä mielin lähdettiin ajelemaan lauantaina aamulla kohti Espoon metsiä.

Onevision J. Saastamoinen

Tällä kertaa mukaan lähti vahva kannustusjoukko kotipuolesta ja porukalla matkanteko meni joutuisaan. Hain kisanumeron ja näin muutamia kavereita. Tunnelma oli korkealla. Pienet lämmöt päälle muutamilla pyrähdyksillä ja viivalle odottelemaan lähtölaukausta.

Päätin jo Pyhällä, että koitan Nuuksiossa vähän erilaista taktiikkaa juoksun suhteen. Lähdinkin selkeästi rauhallisemmin matkaan ja pyrin saamaan mahdollisimman tasaisen juoksun aikaiseksi. Kärki meni menojaan ja alusta alkaen keskityin omaan juoksuuni joka kulki kohtalaisesti välillä jonkun ohittaen ja välillä jonkun ohittaessa.

Antti Nousiainen

Solvallan laskettelurinteen päällä oleva kannustusjoukko toivotti minut tervetulleeksi tsemppaushuudoilla ja lehmänkelloilla. Juomapullot vaihtoon ja matka jatkui ripeään. Tästä alkoi oikeastaan reitin maisemallisesti hienoin osio. Pieniä järviä ja metsäpolkuja sekä jokusia suopätkiä. Välillä meinasi oikein unohtua katselemaan kauniita maisemia. 26 kilometrin kohdalla oli toinen juomapiste, jossa oma kannustusjoukkoni toivotti taas tervetulleeksi. Siitä sai kyllä superpaljon voimaa seuraavalle etapille. Tässä vaiheessa meinas mieli välillä pettää mutta sitten muistin taas saman vanhan lauselman. Tänne on tultu nauttimaan, joten nauti!

Lassi Pekkarinen

33 kilsan juomapisteen jälkeen piti alkaman helppo juoksu ja niinhän siitä alkoikin, tai ainakin maaston puolesta. Pari kilsaa juoksin melko hiljaa ja vaivalloisesti kunnes porukkaa alko tulemaan takaa ohi. Siitä sai mukavasti virtaa ja päätin koittaa loppukiriä. Loppukiri onnistui ihan hyvin ja sain juostua varmaan koko kisan nopeimmat kilometrit viimeisen 7 kilometrin matkalla. Sain jopa pari mut ohittanutta kiinni. Jostain syystä mulle oli iskostunut mieleen että kisa olisi 43 kilsaa ja odottelin sitä viimeistä iskua vähän lian myöhäiseen ja yllätyinkin melkoisesti kun maali tulikin eteen noin kilometri etuajassa.

Kokonaisuudessaan tämä oli ihan kelpo juoksu vauhdinjaon puolesta ja koko matkan oli melkolailla hyvä fiilis. Sitten on onnistunut juoksu jos koko matkan voi mennä hymyssä suin ja tälläkin kertaa sillä mittarilla mitattuna homma onnistui. Vauhtia vaan voisi kokonaisuudessaan olla hitusen verran lisää. Se tietysti tarkottaa vaan kovaa treeniä. Nyt on kolmisen viikkoa kauden viimeiseen suurempaan koitokseen, Vaarojen maratoniin.

Kuva: Vilma B.

Olipas taas hienosti järjestetty tapahtuma. Kaikki toimi moitteettomasti ja melkeimpä voisi sanoa että kokonaisuudessaan ihan kärkipään kisoja missä oon lyhyen juoksu-urani aikana ollut. Hotelli Nuuksio toimi oivana kisakeskuksena ja oli mahtavaa päästä kisan jälkeen saunaan ja syömään vatsa pullolleen kalasoppaa.  Ensivuonna ilman muuta tämä kuuluu kisaohjelmaan. Kiitos järjestäjille ja kaikile valokuvaajille. Näitä kuvia on mukava katsella jälkikäteen ja fiilistellä.

Onevision J. Saastamoinen

 Loppuun vielä kisakoostevideo järjestäjän toimesta